Ajatus Suomalaisen Pohjan synnystä sikisi kirjaimellisesti suomenkielisen sivistyksen alkulähteillä, eli vuonna 1917 perustetussa Turun Suomalaisessa Yliopistoseurassa. Sen aktiivinen toiminta johtikin Turun yliopiston perustamiseen vuonna 1920. Seuran aktiiveja olivat muun muassa Kaarlo Jäntere, tuleva pääministeri T.M. Kivimäki, J. G. Nordström ja Eino Tulenheimo. Heidän mielestään Turun suomenkielisissä piireissä vallitsi “hengen puutetta”. Heidän ympärilleen muodostui parinkymmenen turkulaisen sivistyneen miehen joukko, joka sai idean suomenmielisen ja suomenkielisen klubin perustamisesta. Yhdistyksen jäseneksi hyväksyttäisiin “etupäässä sellaiset paikkakunnan suomenmieliset henkilöt, joiden asema, sivistystaso tai henkilöllisyys on omiaan pitämään vireillä varmoja harrastuksia ja aikaansaamaan luottamuksellista seurustelua.”
Uuden klubirakennuksen rakentaminen tuli ajankohtaiseksi 1970-luvun lopulla, kun vanha Puu-Pohja tuli rakennuksena elinkaarensa päähän. Uusi rakennus rahoitettiin myymällä osa tontista vakuutusyhtiö Sammolle. Johtokunta halusi ottaa mallia englantilaisista klubeista ja päätyi sille kannalle, että suomalainen arkkitehti ei sellaista osaisi suunnitella. Tehtävään palkattiin englantilainen arkkitehti Sir Peter Salmon, joka pistäytyi
rakennustyömaalla henkilökohtaisestikin pari kertaa. Rakennuksen ulkoisesta suunnittelusta vastasi suomalainen arkkitehtitoimisto.
Uusi Pohja vihittiin käyttöön vuonna 1981. Rakennus otettiin jäsenistön keskuudessa vastaan suurella ilolla. Huomiota herätti etenkin uuden klubirakennuksen näyttävät kierreportaat. Tyypillisesti suomalainen saapuu juhlasaliin huomaamattomasti sivuovesta, mutta nyt portaat johdattivat saapujan alakerrasta näyttävästi keskelle juhlasalia.
Jäseniä oli 1980-luvun lopulla noin 400, ja 1990-luvun alussa aloitettiin mittava jäsenhankintakampanja. Jäsenmäärä nousikin vuosikymmenen puoliväliin mennessä jopa 750 henkilöön. Kannettu vesi ei kaivossa pysynyt ja jäsenmäärä alkoi laskea 1990-luvun lopulla takaisin entisiin lukemiin. Nykyään jäseniä on noin 360, joista naisia parisenkymmentä. Viime vuosina jäsenistö on alkanut verran nuorentua, kun toimintaan on tullut mukaan etenkin kolme-nelikymppisiä.